Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 19.7.1999 antamallaan tuomiolla neuvoston päätöksen katsoen, että viimeksi mainitun olisi pitänyt tutkia, oliko sen ollut mahdollista antaa tutustumisoikeus asiakirjojen osiin. Neuvosto, jota tukee väliintulijana Espanjan kuningaskunta, on hakenut muutosta tähän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon. Hautalaa tukevat väliintulijoina Tanska, Ranska, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Julkisasiamies Léger antaa tänään ratkaisuehdotuksensa tässä asiassa.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Julkisasiamiesten tehtäviin kuuluu itsenäisesti ehdottaa yhteisöjen tuomioistuimelle, miten heidän käsiteltävänään oleva asia olisi oikeudellisesti ratkaistava

Ensiksi julkisasiamies muistuttaa, että asiakirjajulkisuuden periaate saa voimansa siitä, että se on perusoikeus. Hän muistuttaa, että periaate, jonka mukaan yleisöllä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin, on vahvistettu eräässä vuonna 1993 tehdyssä päätöksessä, jolla pyrittiin vaikuttamaan siihen, että toimielinten toiminta olisi avoimempaa. Hänen mukaansa Euroopan neuvoston pitämissä kokouksissa on vahvistettu tämä tahto sallia kansalaisille mahdollisimman laaja tiedonsaantioikeus. Neuvosto ja komissio ovat myös antaneet käytännesäännöt ja tutustumisoikeus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin on vahvistettu itse Amsterdamin sopimuksessa.

Julkisasiamies viittaa nimenomaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, jossa määrätään tutustumisoikeudesta asiakirjoihin. Hän katsoo, että sillä vahvistetaan avoimuusperiaate, mikä on varmin tapa saada kansalaiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Julkisasiamiehen mukaan tällä perusoikeuskirjalla asetetaan siinä tarkoitetut oikeudet jäsenvaltioiden yhteisten arvojen ylimmälle tasolle, kolmentoista jäsenvaltion saatettua tämän periaatteen voimaan lainsäädännössään antamalla yleisiä sääntöjä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua viranomaisten hallussa oleviin asiakirjoihin.

Julkisasiamies tutkii asiakirjan käsitettä. Hänen mukaansa tutustumisoikeus koskee asiakirjan sisältöä eikä sen aineellista muotoa. Kyse on nimittäin oikeudesta tutustua itse asiakirjoissa oleviin tietoihin.

Vaikka hän katsookin, että tutustumisoikeuden rajoittamista voidaan perustella tietyillä erityisesti yleiseen turvallisuuteen liittyvillä vaatimuksilla, hän pitää kuitenkin tarpeellisena varmistaa, että näitä perusperiaatteesta tehtäviä poikkeuksia (joita on aina tulkittava suppeasti) sovelletaan oikeassa suhteessa haluttuihin tavoitteisiin nähden (yleisen edun turvaaminen).

Hän katsoo tältä osin, että kun neuvosto on kieltäytynyt tutkimasta, oli asiakirjojen osiin mahdollista antaa tutustumisoikeus, se on toiminut selvästi suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Tällainen "kaikki tai ei mitään" -käytäntö ei hänen mukaansa sovi yhteen sen seikan kanssa, että tutustumisoikeus asiakirjoihin on perusoikeus. Sillä, että neuvoston työt lisääntyisivät, jos sen olisi kunkin asiakirjan osalta yksilöitävä esitettäviksi kelpaavat tiedot, ei voida periaatteessa perustella sitä, että yleisöltä evätään tutustumisoikeus tietojen osiin.

Julkisasiamies lisää, ettei tämän oikeuden jäsenvaltioissa tapahtunut yleistynyt soveltaminen ole yleensä aiheuttanut ylittämättömiä ongelmia.

Näin ollen julkisasiamies ehdottaa, että tutustumisoikeus asiakirjojen osiin tunnustettaisiin. Hän ehdottaa, että osittaisesta tutustumisoikeudesta voitaisiin poiketa vain silloin, kun hallinnolliset kulut ylittävät niille kohtuudella asetettavat rajat, ja että tuomioistuimen on voitava valvoa tämän poikkeuksen soveltamista.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta. Saatavilla kaikilla yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion täydellinen teksti on luettavissa Internet-sivuiltamme www.curia.eu.int  tänään noin klo 15.00 Lisätiedot: Steen Hjelmblink, puh. +(352) 4303 3651 fax +(352) 4303 2033.