Tiedotusosasto
LEHDISTÖTIEDOTE N: 33/01
12.7.2001
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-368/98
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN TÄYDENTÄÄ OIKEUSKÄYTÄNTÖÄÄN
TOISESSA JÄSENVALTIOSSA HANKITTAVAA SAIRAANHOITOA KOSKEVIEN
ENNAKKOLUPIEN OSALTA JA ILMAISEE KANTANSA SAIRAALASSA
SUORITETUN TOIMENPITEEN TALOUDELLISESTA KORVAAMISESTA
Korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin se, joka olisi myönnetty, jos vakuutettu olisi
hakeutunut sairaalahoitoon siinä jäsenvaltiossa, jossa hänet on vakuutettu
Tästä huolimatta Descampsille tehtiin kyseinen leikkaus huhtikuussa 1990. Hän saattoi asian
vireille belgialaisessa tuomioistuimessa, jotta sairausvakuutuskassa velvoitettaisiin korvaamaan
hänelle aiheutuneet kulut Belgiassa sovellettavan korvausprosentin mukaisesti (49 935,44 FRF)
eikä Ranskassa sovellettavan korvausprosentin mukaisesti (38 608,89 FRF).
Cour du travail de Monsin nimeämän asiantuntijalääkärin joulukuussa 1994 antamassa lausunnossa
vahvistettiin, että kyseistä toimenpidettä ei tavanomaisesti suoritettu Belgiassa ja että Descampsin
paraneminen todella edellytti sairaalahoitoa ulkomailla. Descampsin kuoltua oikeudenkäynnin
ollessa vielä kesken, hänen oikeudenomistajansa Vanbraeker ja heidän lapsensa jatkoivat
oikeudenkäyntiä sijaantulijoina.
Cour de travail de Mons pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko
sairaalakulut korvattava sen valtion sosiaaliturvajärjestelmän mukaan, jossa toimivaltainen laitos
(tässä belgialainen laitos) on, vai sen valtion sosiaaliturvajärjestelmän mukaan, jonka alueella
sairaalahoito annetaan (tässä tapauksessa Ranskan järjestelmä), kun on selvää, että toisessa
jäsenvaltiossa annettavaan sairaalahoitoon olisi pitänyt myöntää lupa.
Yhteisöjen tuomioistuimelta kysytään vielä sitä, kumman valtion korvaussäännöksiä on
sovellettava, kun yhteisön oikeudessa säädetty lupa sairaalahoidon saamiseksi toisessa
jäsenvaltiossa on annettu tuomioistuinteitse.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että yhteisön lainsäädännöllä on perustettu järjestelmä, jossa
vakuutettu, jolle on myönnetty lupa saada luontoisetuutena annettavia sairaanhoitopalveluja
toisessa jäsenvaltiossa kuin se, jossa hänet on vakuutettu, saa etuudet hoitoa antavassa
jäsenvaltiossa yhtä edullisin edellytyksin kuin ne vakuutetut, jotka kuuluvat viimeksi mainitun
lainsäädännön soveltamisalaan. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että asiassa on
sovellettava hoitoa antavan jäsenvaltion korvaussäännöksiä.
Luontoisetuuksien osalta korvausvelvollisia ovat lähtökohtaisesti sen valtion laitokset, joissa hoito
on annettu, minkä jälkeen laitos, jossa potilas on vakuutettu, hyvittää korvauksen ensin mainituille
laitoksille.
Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että jollei hoitoa ole korvattu sen vuoksi, että laitos, jossa potilas
on vakuutettu, on perusteettomasti evännyt luvan, viimeksi mainitun on suoraan korvattava
vakuutetulle määrä, joka hänelle olisi normaalisti korvattu, jos lupa olisi myönnetty.
Koska sairaanhoitopalvelujen on todettu kuuluvan palvelujen tarjoamisen vapauden
soveltamisalaan, yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että kansallisessa lainsäädännössä on taattava
vakuutetulle henkilölle, joka on saanut luvan sairaalahoitoon ulkomailla, yhtä suuri korvaus kuin
hän olisi saanut, jos hän olisi saanut sairaalahoitoa siinä jäsenvaltiossa, jossa hänet on vakuutettu.
Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että perustamissopimuksessa vahvistetun palvelujen
tarjoamisen vapautta koskevan periaatteen vastaisena on pidettävä lainsäädäntöä, jossa
estetään maksamasta lisäkorvaus siltä määrältä, joka vastaa sairaalahoidon antavassa
oleskeluvaltiossa sovellettavan alhaisemman korvaustaksan ja siinä jäsenvaltiossa, jossa potilas on
vakuutettu, sovellettavan sairausvakuutusjärjestelmän mukaisen edullisemman korvaustaksan
välistä erotusta.
Vaikka sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon vakavan järkkymisen vaara saattaa olla
sellainen yleisen edun mukainen pakottava syy, jonka vuoksi palvelujen tarjoamisen vapauden
rajoittamista voidaan pitää perusteltuna, yhteisöjen tuomioistuimen mielestä ei kuitenkaan ole
mitään perusteita katsoa, että kyseessä oleva lisäkorvauksen maksaminen aiheuttaisi sen valtion
sairausvakuutusjärjestelmälle, jossa potilas on vakuutettu, sellaisen taloudellisen lisärasituksen, joka
estäisi tietyn hoitokapasiteetin tai lääketieteellisen pätevyyden ylläpitämisen kyseisen valtion
alueella
Tämä on epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Steen Hjelmblink, puh. +352 4303 3651, fax +352 4303 2033 |