Grzelczyk on opiskelija, jolla on Ranskan kansalaisuus. Hän on suorittanut liikuntakasvatustieteen opintoja Belgiassa Louvain-la-Neuven yliopistossa. Kolmen ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana Grzelczyk huolehti itse elin-, asuin- ja opiskelukustannuksistaan erilaisin töin ja maksujärjestelyin. Neljäntenä opintovuotena, joka vaati suurempaa henkilökohtaista osallistumista, Grzelczyk haki Centre public d'aide sociale d'Ottignies-Louvain-la-Neuvelta (CPAS) opintovuodeksi 1998/1999 vähimmäismääräistä toimeentulotukea (nk. minimex-tukea), joka ensin myönnettiin hänelle.

Oikeus saada tätä sosiaalista etua peruutettiin hänen osaltaan 1.1.1999 lukien, ja toimivaltainen ministeriö perusteli päätöstään sillä, että asianosainen oli opiskelija.

Oikeus vähimmäismääräiseen toimeentulotukeen oli vuonna 1974 sitä perustettaessa varattu pääsääntöisesti Belgiassa asuville täysi-ikäisille Belgian kansalaisille, joilla ei ole riittävää varallisuutta. Vuonna 1987 sen soveltamisala ulotettiin koskemaan myös muun muassa henkilöitä, joihin sovelletaan työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella vuonna 1968 annettua yhteisön asetusta.

Grzelczyk riitautti toimivaltaisessa Belgian tuomioistuimessa (Nivelles) 29.1.1999 tehdyn CPAS:n päätöksen, jolla häneltä peruutettiin oikeus saada vähimmäismääräistä toimeentulotukea.

Tribunal du travail de Nivelles tiedustelee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Belgian lain yhteensoveltuvuutta yhteisön oikeuden kanssa: onko perustamissopimuksen ja erityisesti sen mukaisten Euroopan unionin kansalaisuuden ja syrjinnän kiellon periaatteiden vastaista se, ettäoikeus vakuutusmaksuihin perustumattomasta järjestelmästä saatavaan sosiaalietuuteen myönnetään ainoastaan sillä edellytyksellä, että toisen jäsenvaltion kansalaisten (tässä tapauksessa ranskalaisen opiskelijan) katsotaan olevan työntekijöitä, kun tätä edellytystä ei sovelleta vastaanottavan jäsenvaltion omiin kansalaisiin (tässä tapauksessa belgialaisiin opiskelijoihin)?

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa aluksi, että vähimmäismääräinen toimeentulotuki on sosiaalinen etu, ja että Grzelczykin kanssa samanlaisessa tilanteessa oleva belgialainen opiskelija olisi täyttänyt tämän edun myöntämisedellytykset. Yhteisöjen tuomioistuin katsoo näin ollen, että Grzelczykiä syrjitään pelkästään kansalaisuuden perusteella. EY:n perustamissopimuksessa kuitenkin kielletään tällainen syrjintä perustamissopimuksen soveltamisalalla.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tilanteet, jotka koskevat perustamissopimuksessa taattujen perusvapauksien käyttämistä sekä erityisesti perustamissopimuksen Euroopan unionin kansalaisuutta koskevissa määräyksissä taatun vapauden liikkua ja oleskella jäsenvaltion alueella käyttämistä. Unionin kansalaisuuden tarkoituksena on olla jäsenvaltioiden kansalaisten perustavaa laatua oleva asema, jonka nojalla he voivat saada osakseen saman oikeudellisen kohtelun kansalaisuudestaan riippumatta yhteisön oikeuden soveltamisalalla.

Unionin kansalaisuuden tultua otetuksi käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tultua voimaan 1.11.1993 ei ole sallittua evätä unionin kansalaiselta, joka harjoittaa yliopisto- opintojaan muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalainen hän on, mahdollisuutta vedota periaatteeseen, jonka mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat edellyttää opiskelijoilta, jotka haluavat saada oikeuden oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella, että heidän on osoitettava yhteisön direktiivin mukaisesti, että heillä on käytettävissään itseään sekä tarvittaessa puolisoaan ja lapsiaan varten riittävästi varoja, jotta heistä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.

Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan tätä koskeva arviointi tapahtuu kuitenkin ilmoituksen antamisajankohdan perusteella. Yhteisöjen tuomioistuin toteaa lisäksi, että opiskelijan taloudellinen tilanne voi vaihdella ajan kuluessa hänen tahdostaan riippumattomien seikkojen vuoksi ja etteivät kyseisen yhteisön direktiivin säännökset johda siihen, etteivät opiskelijat voisi tämän jälkeen turvautua vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo näiden seikkojen perusteella, että syrjintäkieltoa ja unionin kansalaisuutta koskevien määräysten vastaista on, että vakuutusmaksuihin perustumattomasta järjestelmästä saatavia sosiaalietuuksia myönnettäessä asetetaan edellytyksiä, joita ei sovelleta vastaanottavan jäsenvaltion omiin kansalaisiin.

Toisin kuin Belgian hallitus on vaatinut, yhteisöjen tuomioistuin ei rajoita tuomionsa ajallisia vaikutuksia: unionin kansalaisuutta koskevia määräyksiä sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulohetkestä lähtien.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: J. M. Rachet, puh. +352 4303 3205, fax +352 4303 2034