Näillä kolmella sopimuksella pyritään luomaan asianmukaiset kehykset näiden kolmen valtion liittymiselle Euroopan unioniin. Kussakin sopimuksessa on tältä osin osasto, joka koskee työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamista.

Niissä on muun muassa määräykset, joilla kielletään näiden kolmen valtion kansalaisten syrjintä kansalaisuuden perusteella heidän toimiessaan itsenäisinä ammatinharjoittajina sekä yhtiöiden perustajina ja johtajina. Näitä henkilöitä on nimittäin kohdeltava yhtä suotuisasti kuin jäsenvaltioiden yhtiöitä ja kansalaisia.

Yhdistynyt kuningaskunta on mukauttanut maahanmuuttolainsäädäntönsä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten tultua voimaan (vuoden 1994 Immigration Rules). Näissä säännöksissä määritellään erityiset edellytykset, joilla henkilöt, jotka aikovat harjoittaa näiden sopimusten perusteella toimintaa, voivat saada luvan oleskella Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Puolan, Tsekin ja Bulgarian kansalaiset ovat näissä kolmessa asiassa vastakkain Britannian viranomaisten kanssa.

Wieslaw ja Elzbieta Gloszczuk ovat Puolan kansalaisia. He saivat maahantuloluvat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan turisteina vuosina 1989 ja 1991 ennen assosiaatiosopimuksen voimaantuloa. E. ja W. Gloszczukin maahantuloviisumeissa oli nimenomainen ehto, jonka mukaan heitä kiellettiin ottamasta vastaan työtä ja harjoittamasta liiketoimintaa tai toimimasta itsenäisenä ammatinharjoittajana. Gloszczukin puolisot eivät poistuneet Yhdistyneestä kuningaskunnasta heidän viisuminsa voimassaoloajan päätyttyä, joten he olivat tällöin lainvastaisesti maassa. Kun E. ja W. Gloszczukille syntyi lapsi vuonna 1993, he pyysivät oleskelunsa laillistamista, ja W. Gloszczuk väitti alkaneensa toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana rakennusalalla vuonna 1995. Secretary of State hylkäsi heidän hakemuksensa katsoen, että assosiaatiosopimusta sovellettiin vain maassa laillisesti oleviin henkilöihin.

Julius Barkoci ja Marcel Malik hakivat turvapaikkaa Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1997. He kertoivat olevansa Tsekin tasavallasta tulevia romaaneja, mutta heidän hakemuksensa hylättiin. He tekivät myös vuonna 1998 assosiaatiosopimuksen perusteella hakemukset sijoittautuakseen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan itsenäisenä puutarhurin ammatin harjoittajana (Barkocki) tai koti- ja yrityssiivouspalvelujen tarjoajana (Malik). Viranomaiset suostuivat käsittelemään näitä hakemuksia alkuperäistä maahantuloa koskevina hakemuksina, vaikka asianomaiset olivatkin jo Britannian alueella. Asianomaisten sijoittautumista koskevien suunnitelmien perusteella viranomaiset eivät olleet vakuuttuneita, että heidän suunnittelemansa liiketoiminta olisi taloudellisesti elinkelpoista tai luonteeltaan itsenäistä, ja hylkäsivät hakemuksen.

Eleanora Kondova, joka on syntyään bulgarialainen eläinlääketieteen opiskelija, sai vuonna 1993 selvityksenä maahantulo-oikeudesta kertaviisumin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kolmen kuukauden ajaksi maataloustyöntekijänä. Hänen tekemänsä turvapaikkahakemus hylättiin, mutta hän jäi kuitenkin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan alkuperäisen maahantulo-oikeutta koskevan selvityksensä voimassaolon päätyttyä. Kondova oli myöntänyt, että hänen tarkoituksensa oli tietoisesti erehdyttää Britannian viranomaisia hänen saapuessaan tähän valtioon, josta hän halusi saada turvapaikan. Hän alkoi harjoittaa itsenäisenä ammatinharjoittajana siivoojan ammattia, ja haki vuonna 1996 lupaa jäädä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan assosiaatiosopimuksen perusteella, vaikka hän oli saapunut lainvastaisesti tämän jäsenvaltion alueelle. Kondova vetosi siihen taloudelliseen tukeen, jota hän saattoi saada puolisoltaan. Hän oli mennyt naimisiin Mauritiuksen tasavallan kansalaisen kanssa, ja puolisolla oli pysyvä oleskeluoikeus Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Koska Kondovan oikeuksia, jotka hän katsoi itsellään olevan suoraan assosiaatiosopimuksen perusteella, ei heti tunnustettu, hän vaati myös vahingonkorvausta.

High Court of Justicen käsiteltävänä ovat nämä kolme asiaa, joissa nämä henkilöt ovat vastakkain Britannian viranomaisten kanssa, ja se kysyy yhteisöjen tuomioistuimelta näiden assosiaatiosopimusten mukaisen sijoittautumisoikeuden välittömästä sovellettavuudesta ja ulottuvuudesta.

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa aluksi, että assosiaatiosopimuksen tavoitteena on edistää kaupankäyntiä ja sopusointuisia taloudellisia suhteita vaurauden edistämiseksi näissä valtioissa ja niiden liittymisen yhteisöön helpottamiseksi.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltion viranomaiset ovat edelleen toimivaltaisia soveltamaan maahan saapumista ja maassa oleskelua sekä maahan sijoittautumista koskevaa kansallista lainsäädäntöä assosiaatiosopimuksissa asetettujen rajojen mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että syrjimättömyysperiaate, jota on sovellettava Puolan, Tsekin ja Bulgarian kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa unionin jäsenvaltioiden alueella taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina tai perustaa ja johtaa siellä yhtiöitä, jotka ovat heidän tosiasiallisessa valvonnassaan, on välittömästi sovellettavissa: tällä tavoin käyttöön otettu periaate on riittävän soveltamiskelpoinen ja ehdoton, jotta kansallisettuomioistuimet voivat sitä soveltaa, kun niiden ratkaistavana on asianomaisia yksityisiä koskeva oikeudellinen tilanne.

Assosiaatiosopimuksissa annetaan siten näille kansalaisille sijoittautumisoikeus eli oikeus ryhtyä harjoittamaan teollista, kaupallista ja pienteollisuuden alaan liittyvää toimintaa sekä vapaita ammatteja ja harjoittaa niitä itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa oikeuskäytännöstään, jonka mukaan EY:n perustamissopimus edellyttää, että maahantulo- ja oleskeluoikeus annetaan sijoittautumisoikeudesta johtuvina oikeuksina jäsenvaltioiden kansalaisille.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että maahantulo- ja oleskeluoikeus eivät ole Puolan, Tsekin ja Bulgarian kansalaisille annettuja ehdottomia etuoikeuksia vaan että niiden käyttöä voidaan rajoittaa jäsenvaltioiden lainsäädännöllä. Näillä kansallisilla maahanmuuttosäännöillä ei kuitenkaan saa mitätöidä tai rajoittaa niitä etuja, joita he saavat sopimusten mukaisen sijoittautumisoikeuden perusteella.

Yhteisöjen tuomioistuin on käsitellessään sitä, onko kansallinen maahanmuuttolainsäädäntö yhteensopiva kyseisten kolmen assosiaatiosopimuksen määräysten kanssa, siten vahvistanut seuraavat periaatteet:

-jäsenvaltio ei voi evätä sijoittautumistarkoituksessa tapahtuvaa maahan pääsyä tai oleskelua jonkin kyseisen valtion kansalaiselta tämän kansalaisuuden tai asuinvaltion perusteella sen vuoksi, että on olemassa maahanmuuttoa koskeva rajoitus, tai tehdä työmarkkinoihin liittyvistä kansantaloudellisista seikoista riippuvaksi tämän oikeuden ryhtyä harjoittamaan toimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana;

- on tarpeen ratkaista, onko assosiaatiosopimusten määräysten edunsaajien vastaanottavassa jäsenvaltiossa suunnittelema toiminta itsenäistä ammatinharjoittamista vai palkkatyötä. Assosiaatiosopimuksen kanssa yhteensopivaa on siis se, että otetaan käyttöön sellainen kansallinen ennakkovalvontajärjestelmä, joka kohdistuu suunnitellun toiminnan täsmälliseen luonteeseen (riittävien taloudellisten varojen ja kohtuullisten menestymismahdollisuuksien arviointi yksityiskohtaisia selvityksiä tekemällä);

- sitä vastoin Puolan, Tsekin ja Bulgarian kansalainen, joka antaa totuudenvastaisen ilmoituksen ja tekee tyhjäksi asiaankuuluvan valvonnan ilmoittamalla tulevansa jäsenvaltioon turistina, vaikka hän aikookin harjoittaa taloudellista toimintaa, joutuu assosiaatiosopimuksen perusteella hänelle vahvistetun suoja-alan ulkopuolelle: jäsenvaltio voi tällöin hylätä hänen hakemuksensa ja vaatia, että hän esittää laissa säädetyt vaatimukset täyttävän uuden hakemuksen ja hakee maahantuloviisumiaan lähtövaltionsa tai jonkin toisen valtion toimivaltaisilta viranomaisilta, edellyttäen, ettei tämä estä asianomaista saamasta tilannettaan tutkittavaksi myöhemmin.

- kansallisten viranomaisten toimenpiteillä ei myöskään saa loukata näiden kansalaisten maahantulo-, oleskelu- ja sijoittautumisoikeuden ydinsisältöä, ja heillä on myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen perustuvat perusoikeudet (kuten perhe-elämään kohdistuva kunnioitus ja omaisuudensuoja).

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Steen Hjelmblink, puh. +352 4303 3651, fax +352 4303 2033