Direktiivissä täsmennetään muun muassa ne kasveja, eläimiä ja ihmiskehoa koskevat keksinnöt, jotka ovat patentoitavissa. Direktiivissä asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus säätää, että keksinnöt, joita voidaan käyttää teollisesti ja joiden avulla voidaan valmistaa, muokata tai käyttää biologista materiaalia, ovat tietyin edellytyksin patentoitavissa.

Alankomaat vastustaa perinteisesti eläinten ja kasvien geneettistä muuntelua, eikä Alankomaissa ole tällä hetkellä mahdollista patentoida elävää biologista materiaalia, joka pystyy itse lisääntymään.

Alankomaat katsoo, että jäsenvaltioille asetettu patentoitavuutta koskeva velvollisuus ei ole hyväksyttävissä; Alankomaiden mukaan patentteja ei tulisi voida myöntää kasveihin, eläimiin tai ihmisestä peräisin olevaan biologiseen materiaaliin.

Tästä syystä Alankomaiden hallitus on vaatinut, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaisi kyseisn direktiivin. Italia ja Norja tukevat oikeudenkäynnissä väliintulijoina Alankomaiden vaatimusta.

Toisin kuin Alankomaat, joka on väittänyt, että tätä alaa koskeva jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei ole tarpeen eikä direktiivi sovellu tämän päämäärän saavuttamiseen, yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että kyseinen direktiivi liittyy sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseen, koska sillä osaltaan lähennetään jäsenvaltioiden säännöksiä ja näin poistetaan oikeudellisia esteitä, jotka liittyvät geeniteknologian toiminnan kehittämiseen.

Alankomaat väittää myös, että direktiivillä loukataan toissijaisuusperiaatetta (subsidiariteettiperiaatetta). Yhteisöjen tuomioistuin toteaa tältä osin, että direktiivillä tavoiteltua päämäärää - eli sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamista bioteknologian osalta - ei saavutettaisi pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden omilla toimilla.

Alankomaat esittää, että direktiivissä on epätäsmällisiä käsitteitä tai ristiriitaisuuksia. Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että Alankomaiden mainitsemat käsitteet, kuten yleinen järjestys ja hyvät tavat, ovat riittävän selkeitä ja että direktiivissä ei erityisesti kasvien patentoitavuuden osalta todellisuudessa ole ristiriitaisuuksia.

Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan myöskään jäsenvaltioiden kansainväliset sitoumukset eivät ole esteenä direktiivin antamiselle. Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus (TRIPS-sopimus), kaupan teknisistä esteistä tehty sopimus ja biologista monimuotoisuutta koskeva ns. Rion sopimus eivät yhteisöjen tuomioistuimen mukaan estä sitä, että jäsenvaltiot, jotka ovat osapuolina näissä kansainvälisissä sopimuksissa, yhteensovittavat käytäntöjään Euroopan yhteisön puitteissa annetun direktiivin avulla.

Alankomaiden pääargumentti koskee kuitenkin sitä, että kun direktiivillä mahdollistetaan ihmiskehosta eristettyjen ainesosien patentoiminen, tällä loukataan sitä luovuttamiskieltoa, jota sovelletaan ihmiskehosta peräisin olevaan eloperäiseen ainekseen ja joka on osa ihmisarvon kunnioittamista ja yksilön integriteetin suojaamista koskevaa perusoikeutta.

Yhteisöjen tuomioistuin, jonka asiana on huolehtia siitä, että yhteisön oikeutta sovellettaessa noudatetaan perusoikeuksia, katsoo, että direktiivissä säädetään riittävästä suojasta, koska siinä ei sallita, että muodostumisensa ja kehityksensä eri vaiheissa olevaa ihmiskehoa voitaisiin patentoida. Ihmiskehosta peräisin olevien ainesosien löytämistä ei myöskään voida patenttioikeudellisesti suojella.

Patenttioikeudessa yleisesti tehdyn erottelun mukaisesti ainoastaan sellaiset keksinnöt, joissa on yhdistetty luonnonmukainen ainesosa ja tekninen menetelmä, jolla tämä ainesosa voidaan eristää tai sitä voidaan valmistaa teollista käyttöä varten, ovat patentoitavissa. Näin ollen patenttihakemus, joka koskee ihmisen geenien sekvenssiä tai osasekvenssiä, voidaan hyväksyä ainoastaan, jos hakemuksessa esitetään selvitys siitä omaperäisestä sekventointimenetelmästä, joka on mahdollistanut keksinnön, ja jos hakemuksessa esitetään päämääränä oleva teollinen käyttö.

Direktiivissä säädetty suoja ulottuu siis luonnontilassa olemassa oleviin biologisiin tietoihin ainoastaan siinä määrin kuin tämä on tarpeen erityisen teollisen sovelluksen toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi.

Direktiivissä täsmennetään myös, että patenttia ei voida myöntää mihinkään sellaisiin menetelmiin, joiden käyttö loukkaa ihmisarvoa, eli muun muassa ihmisten kloonaamismenetelmiin, menetelmiin, joilla muutetaan ihmisen sukusolujen geneettistä identiteettiä, ja ihmisalkioiden käyttöön teollisia tai kaupallisia tarkoituksia varten.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Fionnuala Connolly, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2500 Kuvamateriaalia istunnosta saatavilla osoitteesta “Europe by Satellite” Commission Européenne, DG X, Service audiovisuel, L - 2920 Luxembourg, puh. (352) 4301 35177, fax (352) 4301 35249, tai B-1049 Bruxelles, puh. (32) 2 2965956, fax (32) 2 2301280