A & G Imports Ltd hankki joitain eriä Davidoffin tavaroita, jotka oli valmistettu ETA:ssa ja jotka Davidoff tai joku muu Davidoffin suostumuksella oli alun perin saattanut markkinoille Singaporessa. A & G toi tämä tavarat ETA:an (Yhdistyneeseen kuningaskuntaan) ja alkoi myydä niitä siellä. Kyseiset tavarat erosivat Davidoff-tavaramerkillä myydyistä muista tavaroista vain niin, että eränumerot oli irrotettu tai hävitetty.

Levi-Strauss-yhtiöt on Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröityjen ja muun muassa farmarihousuja varten käytettyjen tavaramerkkien Levi's ja 501 haltija.

Tesco ja Costco ovat hankkineet alun perin Levi Straussin myymiä tai sen lukuun myytyjä aitoja Levi's 501 -farmarihousuja elinkeinonharjoittajilta, jotka olivat tuoneet ne maahan ETA:n ulkopuolisista maista, ja ne ovat myyneet näitä housuja. Levi Strauss on johdonmukaisesti kieltäytynyt myymästä näitä farmarihousuja Tescolle ja Costcolle.

Davidoff ja Levi-Strauss ovat saattaneet vireille oikeudenkäynnin High Court of Justicessa sillä perusteella, että näiden tavaroiden maahantuonnilla ja myynnillä Euroopan yhteisössä on loukattu näiden tavaramerkkiin perustuvia oikeuksia.

A & G Imports sekä Tesco ja Costco ovat vedonneet näissä kolmessa asiassa tavaramerkkiin perustuvien oikeuksien sammumiseen.

Tavaramerkkidirektiivissä tavaramerkkioikeuksien sammumisen periaatteella tarkoitetaan sitä, että tavaramerkin haltija ei saa tavaramerkkiin perustuvan oikeutensa perusteella kieltäätavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka tavaramerkin haltija itse tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille ETA:ssa tätä tavaramerkkiä käyttäen.

High Court of Justicen esittämät kysymykset koskevat pääasiallisesti tämän sammumisen edellytyksiä ja tarkemmin ottaen suostumuksen käsitettä. Näiden kysymysten tärkeyden vuoksi viisi hallitusta (Saksan, Ranskan, Italian, Suomen ja Ruotsin hallitukset) ovat esittäneet asiassa huomautuksia.

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa aluksi siitä, millainen yleinen vaikutus direktiivillä on tavaramerkkeihin. Direktiivin mukaan tavaramerkin haltijalla olevat oikeudet sammuvat vain niissä tilanteissa, joissa tavarat saatetaan markkinoille ETA:ssa, ja näin ollen tavaramerkin haltija voi myydä tavaroitaan tämän alueen ulkopuolella eikä tällaisesta myynnistä seuraa, että hänellä ETA:ssa olevat oikeudet sammuisivat. Koska direktiivissä on täsmennetty, että tavaroiden markkinoille saattaminen ETA:n ulkopuolella ei sammuta tavaramerkin haltijan oikeutta kieltää sitä, että nämä tavarat tuodaan ETA:an ilman hänen suostumustaan, tavaramerkin haltija voi direktiivin perusteella määrätä tavaramerkillä varustettujen tavaroiden ensimmäisestä liikkeelle laskemisesta ETA:ssa.

Yhteisöjen tuomioistuin tutkii seuraavaksi, millä tavoin tavaramerkin haltijan suostumus markkinoille saattamiseen ETA:ssa on ilmaistava, eli onko suostumuksen oltava nimenomainen vai voiko se olla myös hiljainen

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että suostumus merkitsee sitä, että tavaramerkin haltija luopuu yksinoikeudestaan, jonka nojalla hän saa kieltää muita maahantuomasta tavaramerkillään varustettuja tuotteita, ja suostumus on siis ratkaiseva tekijä tämän oikeuden sammumisen kannalta. Yhteisöjen tuomioistuimen on tämän vuoksi annettava kyseiselle ETA:ssa markkinoille saattamisen käsitteelle yhdenmukainen tulkinta, jotta tavaramerkkisuojan sisältö ei vaihtelisi jäsenvaltiosta toiseen.

Kun otetaan huomioon se, miten suuri merkitys on sillä suostumuksesta aiheutuvalla seurauksella, että tavaramerkkien haltijoilla ei enää ole kyseistä yksinoikeutta, suostumuksen on oltava ilmaistu tavalla, josta varmalla tavalla selviää haltijan tahto luopua tästä oikeudestaan. Tällainen tahto ilmenee tavallisesti nimenomaisesta tahdonilmauksesta. On kuitenkin mahdollista, että tietyissä tapauksissa tahto voi ilmetä myös implisiittisesti sellaisista ETA:ssa markkinoille saattamista ajallisesti edeltävistä tai sitä seuraavista taikka sen kanssa samanaikaisista tekijöistä ja olosuhteista, joista myös selviää varmalla tavalla haltijan luopuneen oikeudestaan.

Lopuksi yhteisöjen tuomioistuin tutkii, voiko hiljainen suostumus ilmetä pelkästä tavaramerkin haltijan passiivisuudesta

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että suostumusta koskeva edellytys täyttyy vain, jos haltija on todella antanut suostumuksensa, ja että niistä tekijöistä, jotka otetaan huomioon tutkittaessa hiljaista suostumusta, on varmalla tavalla selvittävä tavaramerkin haltijan luopuneen yksinoikeutensa käyttämisestä. Tästä seuraa, että suostumuksen antamiseen vetoavan elinkeinonharjoittajan on näytettävä suostumuksen antaminen toteen, eikä tavaramerkin haltijalla ole velvollisuutta näyttää toteen sitä, että hän ei ole antanut suostumustaan.

Hiljaista suostumusta siihen, että ETA:n ulkopuolella markkinoille saatetut tavarat saatetaan markkinoille ETA:ssa, ei voida johtaa pelkästään tavaramerkin haltijan passiivisuudesta. Hiljaista suostumusta ei voida myöskään johtaa siitä, että tavaramerkin haltija on luovuttanut tavaramerkillä varustettujen tavaroiden omistusoikeuden asettamatta sopimusperusteisia rajoituksia, eikä siitä, että tavaramerkin haltija ei ole ilmoittanut vastustavansa markkinoille saattamista ETA:ssa, eikä myöskään siitä, että tavaroissa ei ole merkintää kiellosta saattaa tavarat markkinoille ETA:ssa.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Fionnuala Connolly, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2731 Kuvia istunnosta on saatavilla seuraavasta osoitteesta: "Europe by Satellite", Commission Européenne, DG X, Service audiovisuel, L-2920 Luxembourg, puh. (352) 4301 35177, fax. (352) 4301 35249, tai B-1049 Bruxelles, puh. (32)2 2964106, fax (32) 2 296 5956 tai (32) 2 230 1280