Saksassa sovelletaan yleistä asevelvollisuutta, joka on vain miehillä. Dory, joka on asevelvollisuusiässä, pyysi kutsuntaviranomaisena toimivalta Kreiswehrersatzamtilta, että hänet vapautettaisiin asevelvollisuudesta. Perusteluna pyynnölleen hän esitti, että Saksan Wehrpflichtgesetz on ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa ja erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Kreil antamaan tuomion¹ kanssa. Hän on esittänyt, että tämän tuomion perustella ei enää ole löydettävissä sellaisia asiallisia perusteita, jotka voisivat oikeuttaa naisten jättämisen asevelvollisuuden ulkopuolelle heidän sukupuolensa perusteella. Naisilla on nimittäin Saksassa oikeus aseelliseen palvelukseen, mutta heillä ei ole velvollisuutta asepalveluksen suorittamiseen. Pyyntö hylättiin. Dory on nostanut kanteen Verwaltungsgericht Stuttgartissa, joka on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko asevelvollisuuden asettaminen ainoastaan miehille ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Verwaltungsgericht Stuttgart on todennut muun muassa, että asevelvollisuus johtaa joka tapauksessa siihen, että miesten työhön tai ammatilliseen koulutukseen pääseminen viivästyy.

Julkisasiamies antaa tänään ratkaisuehdotuksensa asiassa.

Julkisasiamiehen näkemys ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Julkisasiamiehen tehtävänä on antaa yhteisöjen tuomioistuimelle riippumattomasti ehdotus siitä, miten tuomioistuimessa vireillä oleva asia olisi hänen mukaansa ratkaistava.

Julkisasiamiehen mukaan se, että Saksassa asevelvollisuus on asetettu vain miehille, ei kuulu tasa-arvoa koskevien Euroopan yhteisön oikeussääntöjen soveltamisalaan.

Julkisasiamies toteaa ensinnäkin, että Saksassa käytössä oleva asevelvollisuus on olennainen osa kansallisia toimia Saksan liittotasavallan ulkoisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että sellaiset kansalliset toimenpiteet, joilla pyritään yleisen turvallisuuden suojaamiseen, jäisivät aina täysin yhteisön oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle. Asevoimien organisointi kuuluu tosin sinänsä jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, koska se on olennainen osa ulkoisen turvallisuuden suojaamista. Tässä tarkoituksessa toteutettujen kansallisten toimenpiteiden konkreettista sisältöä voidaan kuitenkin tutkia yhteisön oikeuden pohjalta siltä osin kuin nämä toimenpiteet vaikuttavat toisiin, yhteisön oikeudessa suojattuihin oikeusasemiin. Jos siis tällaisilla toimenpiteillä on vaikutuksia yhteisön oikeudessa säänneltyihin aloihin, näitä vaikutuksia on julkisasiamiehen mukaan arvioitava tältä osin etusijalle asetettavan yhteisön oikeuden perusteella. Nyt esillä olevassa asiassa asiaa on tarkasteltava sukupuolten tasa- arvoa koskevien yhteisön oikeuden oikeussääntöjen valossa.

EY:n perustamissopimuksen tasa-arvomääräysten eli EY 3 artiklan 2 kohdan, EY 13 artiklan ja EY 141 artiklan osalta julkisasiamies päätyy siihen, että ne eivät ole esteenä sille, että ainoastaan miehille on asetettu kansallinen asevelvollisuus.

Tämän jälkeen julkisasiamies tutkii, kuuluvatko kansallinen asevelvollisuus tai sen vaikutukset miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 2 päivänä helmikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY (tasa-arvodirektiivi) soveltamisalaan. Doryn mukaan asevelvollisuudella on vaikutuksia miesten pääsyyn siviilityömarkkinoille. Julkisasiamiehen mukaan ei ole epäilystä siitä, että miehillä ei ole - toisin kuin samanikäisillä naisilla - asepalveluksen aikana periaatteessa minkäänlaista mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja että asepalveluksen suorittamisen vuoksi miesten pääsy työmarkkinoille viivästyy. Koska siis on kyse miesten pääsystä siviilityömarkkinoille, tämä asia kuulu periaatteessa epäilyksettä direktiivin 76/207/ETY soveltamisalaan.

On tosin huomattava, että kyseisen asevelvollisuuslainsäädännön varsinaisena sisältönä tai kohteena ei ole siitä säätäminen, että miesten pääsy siviilityömarkkinoille on jonkin aikaa täysin mahdotonta ja sen jälkeen mahdollista vain viivästyneenä, vaan tämä tilanne syntyy kyseisen lainsäädännön vaikutuksesta. Kyse on siis kansallisesta toimenpiteestä, jonka sisältönä ei ole sukupuolisidonnainen tiettyihin työtehtäviin pääsyn sääntely, vaan kyseinen toimenpide ainoastaan vaikuttaa työhön pääsyyn.

Tämän vuoksi on tutkittava, kuuluvatko direktiivin soveltamisalaan sellaiset kansalliset toimenpiteet, joiden vaikutuksena on tai voi olla se, että miehillä ja naisilla on erilaiset mahdollisuudet työhön pääsyyn. Julkisasiamiehen mukaan direktiivin 76/207/ETY soveltamisalaa on tältä osin tulkittava suppeasti. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että kansalliset toimenpiteet, joilla on tai voi olla tällainen vaikutus mutta joiden kohteena ei ole työhön pääsyn säänteleminen, jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen tulkinta voidaan perustaa suoraan direktiiviin.

Julkisasiamiehen mukaan direktiivin 76/207/ETY asialliseen soveltamisalaan voivat siis kuulua ainoastaan sellaiset kansalliset toimenpiteet, joiden "kohteena" on työehtojen tai työhön tai ammatilliseen koulutuksen pääsyn säänteleminen sukupuolisidonnaisesti.

EY:n perustamissopimuksessa on ollut vuodesta 1997 lähtien määräys, jonka mukaan muun muassa sosiaalipolitiikan alalla on pyrittävä "poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa" (3 artiklan 2 kohta). Julkisasiamiehen mielestä myös yhteisöjen tuomioistuimen on noudatettava tätä edistämisvelvoitetta tulkitessaan yhteisön oikeutta. Nyt esillä olevassa asiassa tämä ei kuitenkaan vaikuta direktiivin tulkintaan.

Koska se, että jäsenvaltiossa asevelvollisuus on asetettu vain miehille, ei siis kuulu direktiivin 76/207/ETY soveltamisalaan, vaikka tällä toimenpiteellä onkin vaikutuksia miesten pääsyyn työmarkkinoille, tätä toimenpidettä ei ole julkisasiamiehen mukaan enää tarpeen tarkastella direktiivin valossa sen ratkaisemiseksi, onko kyse syrjinnästä ja onko syrjintä mahdollisesti oikeutettavissa.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomarit aloittavat ratkaisuehdotuksen antamisen jälkeen päätösharkintansa tässä asiassa. Tuomio julistetaan myöhemmin.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa saksaksi, englanniksi, suomeksi, ranskaksi, kreikaksi, italiaksi, portugaliksi ja espanjaksi. Ratkaisuehdotuksen koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Isabelle Guibal, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2731 Kuvia istunnosta on saatavilla “Europe by Satellite”sta Euroopan komissio, Tiedotus, viestintä, kulttuuri ja audiovisuaaliala, L-2920 Luxemburg, puh. +352 4301 35177, fax +352 4301 35249 tai B-1049 Bryssel, puh. +32 2 2964106, fax + 32 2 2965956 tai + 32 2 2301280