IKA kieltäytyi vastaamasta kyseisistä kustannuksista sillä perusteella, että Ioannidisilla oli krooninen sairaus ja että hänen terveydentilansa huonontuminen ei ollut äkillistä. Kreikan lainsäädännön mukaan eläkkeensaajan ulkomailla suorittamien hoitokulujen korvaaminen edellyttää, että sairaus ilmenee äkillisesti ulkomaanmatkan aikana ja että välitön hoito on välttämätöntä.

Ioannidisin valitus hyväksyttiin, mutta IKA haki muutosta Kreikan tuomioistuimissa. Kreikkalainen tuomioistuin on siis esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle kysymyksiä siitä, onko tämä kreikkalainen lainsäädäntö yhteisön oikeuden mukaista.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa aluksi, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on selvittää se, onko asianomaiselle henkilölle annettu hoito ollut etukäteen suunniteltua ja oliko matka toiseen jäsenvaltioon suunniteltu hoidon saamiseksi, missä tapauksessa se, että sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa hoito on annettu, ottaa suoraan vastattavakseen luontaissuorituksista, edellyttää asetuksen N:o 1408/71 mukaan ennakkolupamenettelyä (E 112 -lomake). Kansallisen tuomioistuimen mukaan asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys tästä.

Tämän jälkeen yhteisöjen tuomioistuin toteaa sellaisen hoidon osalta, jota on tarvittu silloin kun vakuutettu on oleskellut jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan, että asetuksen N:o 1408/71 eläkkeensaajia koskevat säännökset ovat tältä osin erilaiset kuin sen työntekijöitä koskevat säännökset. Tuomioistuimen mukaan yhteisöjen lainsäätäjän tavoitteena on ollut muun muassa tukea eläkkeensaajien todellista liikkuvuutta yhteisön alueella ottamalla huomioon sen, että he ovat terveydeltään hauraampia eivätkä terveydenhuollon kannalta niin riippumattomia.

Yhteisön lainsäädännössä ei siis edellytetä sitä, että eläkkeensaajalle hänen oleskellessaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa annetusta hoidosta aiheutuneet kulut korvataan ainoastaan, jos asianomaisen henkilön terveydentila edellyttää välitöntä hoitoa kyseisen ulkomaanmatkan aikana, kun taas työntekijöiden osalta tätä edellytystä sovelletaan.

Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan asetuksella N:o 1408/71 eläkkeensaajille taattua oikeutta luontoisetuuksiin ei voida rajata ainoastaan niihin tapauksiin, joissa hoito on välttämätöntä äkillisen sairastumisen vuoksi. Se, että eläkkeensaajalla on krooninen sairaus, josta hän on tietoinen ennen matkaansa, ei voi estää häntä saamasta etuuksia, joita hänen terveydentilansa muuttuminen matkan aikana edellyttää.

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa lisäksi siitä, että periaate, jota sovelletaan silloin kun kyse on eläkkeensaajien hoitokulujen vastaamisesta toisessa jäsenvaltiossa, on se, että asuinpaikan laitos korvaa kustannukset oleskelupaikan laitokselle.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa kuitenkin tältä osin, että jos oleskelupaikan laitos on perusteettomasti kieltäytynyt vastaamasta etuuksista ja asuinpaikan laitos ei ole myötävaikuttanut, niin kuin sen velvollisuuksiin kuuluisi, siihen, että etuuksista vastataan tällä tavoin, vakuutettu voi perustellusti vaatia suoraan asuinpaikkansa laitokselta korvauksen hoitokuluista, jotka hän on suorittanut. Tämän korvauksen edellytyksenä ei voi olla lupamenettely eikä se, että sairaus on ilmennyt äkillisesti.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Christopher Fretwell, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2731 Kuvia istunnosta "Europe by Satellite" - Commission Européenne, Presse et communication, L-2920 Luxemburg, puh. +352 4301 35177, fax +352 4301 35249, tai B-1049 Bryssel, puh. +32 2 296 41 106, fax. +32 2 2301 280