Komissio nosti yhteisöjen tuomioistuimessa kaksi kannetta EKP:n ja EIP:n tekemien päätösten kumoamiseksi. Se väittää, että nämä päätökset ovat OLAF:n tutkimuksista vuonna 1999 annetun asetuksen vastaisia.

EKP ja EIP katsovat, ettei niihin voida soveltaa kyseistä asetusta.

Yhteisöjen tuomioistuin korostaa ensinnäkin, että vuoden 1999 asetuksen mukaan OLAF voi suorittaa tutkimuksia Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksilla tai niiden perusteella perustetuissa toimielimissä ja elimissä. Tämä koskee siten EKP:tä ja EIP:tä, koska ne perustettiin EY:n perustamissopimuksella.

Yhteisöjen tuomioistuin palauttaa sitten mieleen, että EKP ja EIP ovat EY:n perustamissopimuksen nojalla riippumattomia, jotta ne voisivat hoitaa niille tässä perustamissopimuksessa annettuja tehtäviä. Se kuitenkin katsoo, että tällaisen riippumattomuuden tarkoituksena ei ole se, että EKP ja EIP olisivat täysin erillään Euroopan yhteisöstä ja kaikkien yhteisön oikeuden säännösten soveltamisalan ulkopuolella: molempien on siten muun muassa myötävaikutettava Euroopan yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen, eikä millään perusteella voida lähtökohtaisesti sulkea pois yhteisön lainsäätäjän mahdollisuutta toteuttaa petostentorjuntaa koskevan toimivaltansa nojalla sellaisia lainsäädäntötoimia, joita voidaan soveltaa EKP:hen ja EIP:hen.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa lisäksi, että EKP ja EIP eivät kumpikaan ole osoittaneet, miten OLAF:lle myönnetyt tutkintavaltuudet voisivat vaikuttaa niiden kykyyn hoitaa erityistehtäviään riippumattomasti.

Se nimittäin katsoo, että vaikka OLAF onkin komission perustama ja kuuluu tämän toimielimen rakenteeseen, yhteisön lainsäätäjä on säätänyt takeista, joilla pyritään varmistamaan OLAF:n ehdoton riippumattomuus ja sen velvollisuus noudattaa yhteisön oikeutta.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa lisäksi, että vuoden 1999 asetuksessa säädetään tarkasti OLAF:n toimivaltuuksista. Tutkimuksen aloittamisesta tehtävän päätöksen on siten perustuttava riittävän vakaviin epäilyihin. Tutkimus on lisäksi toteutettava perustamissopimusten määräyksiä noudattaen sekä vuoden 1999 asetuksessa ja kunkin toimielimen ja elimen päätöksissä säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, ja näissä päätöksissään toimielimet ja elimet voivat tietyin edellytyksin ottaa huomioon mahdolliset erityispiirteensä.

Yhteisöjen tuomioistuin toteaa lopuksi, että yhteisön lainsäätäjä saattoi katsoa pätevästi, että petostentorjunnan vahvistamiseksi oli tarpeen perustaa vuoden 1999 asetuksessa perustetun kaltainen keskitetty, riippumaton ja erikoistunut tutkintajärjestelmä.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoo siten, että vuonna 1999 OLAF:n tutkimuksista annettua asetusta voidaan soveltaa EKP:hen ja EIP:hen.

Koska EKP:n ja EIP:n päätöksistä nimenomaan seuraa, ettei niihin voida soveltaa tätä asetusta, yhteisöjen tuomioistuin päättää kumota nämä päätökset.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä. Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int . Lisätietoja: Christopher Fretwell, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2731

Asetus N:o 1073/1999/EY, jonka neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat yhdessä, EYVL L 136, s. 1.
EKP:n päätös 1999/726/EY, EYVL L 291, s. 36. EIP:n päätöstä ei ole julkaistu.