Yhdentoista seuraavan vuoden aikana komissio kävi Ranskan kanssa pitkäksi venyneitä keskusteluja niistä toimenpiteistä, joihin yhteisön sääntöjen noudattamisen valvomiseksi oli ryhdytty. Yhteisön tarkastajien eri Ranskan satamiin kyseisen ajanjakson kuluessa tekemien lukuisten tarkastuskäyntien perusteella komissio ei kuitenkaan vakuuttunut siitä, että Ranska olisi noudattanut täysin velvoitteitaan. Komissio on näin ollen vaatinut yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Ranska ei ole noudattanut yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1991 antamaa tuomiota, ja määräämään, että Ranskan on maksettava 316 500 euroa jokaiselta päivältä, jolta kyseisen tuomion täytäntöönpano viivästyy, alkaen siitä, kun tässä asiassa annettava tuomio julistetaan.

Julkisasiamies tekee eron kahden eri ajankohdan välillä määritettäessä sitä, onko Ranska noudattanut vuonna 1991 annettua tuomiota. Näitä ajankohtia ovat ensinnäkin vuoden 1991 ja vuoden 2000 välinen aika, jolloin komission perustellussa lausunnossa tuomion noudattamiselle asetettu määräaika päättyi, ja toiseksi tämänhetkinen tilanne, joka on otettava huomioon määritettäessä sitä, onko Ranskalla velvollisuus maksaa päivittäin uhkasakkoa siihen saakka kunnes se noudattaa velvoitteitaan.

Ensimmäisen ajanjakson eli vuoden 1991 ja 2000 välisen ajan osalta julkisasiamies huomauttaa Ranskan ryhtyneen erilaisiin toimenpiteisiin, joilla on tarkoitus parantaa yhteisön sääntöjen noudattamisen valvontaa. Tällaisia toimenpiteitä voidaan kuitenkin pitää tehokkaina ainoastaan, jos ne johtavat sellaiseen käytännön tilanteeseen, joka on kyseisissä säännöissä tarkoitetun tilanteen mukainen. Yhteisön tarkastajien laatimissa kertomuksissa on useita ja toistuvia viitteitä siitä, ettei Ranska ole valvonut kyseisten sääntöjen noudattamista moitteettomasti ja tehokkaasti, ja niissä osoitetaan, että Ranskan toteuttamat toimenpiteet sääntöjen rikkojien syytteeseenpanemiseksi eivät ole olleet tehokkaita. Julkisasiamiehen mukaan kyseiset kertomukset todistavat rakenteellisesta tilanteesta, joka on vallinnut usean vuoden ajan ja joka vallitsi edelleen perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä. Julkisasiamies ehdottaa sellaisenaan yhteisöjen tuomioistuimen toteavan, että tähän mennessä Ranska ei ole noudattanut vuonna 1991 annettua tuomiota.

Tämänhetkisen tilanteen osalta julkisasiamies huomauttaa, että komissio on yhteisöjen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut, ettei se ole toistaiseksi voinut määrittää, onko uusilla valvontatoimenpiteillä ollut todellista vaikutusta. Julkisasiamiehen mukaan näin ollen ei voida lopullisesti päättää siitä, noudattaako Ranska tällä hetkellä yhteisön sääntöjä.

Julkisasiamies tekee eron kahden eri ajanjakson välillä myös arvioitaessa Ranskan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen seurauksia.

Hänen mielestään Ranskan menneen, vuosina 1991–2002 ilmenneen toiminnan osalta yhteisöjen tuomioistuimen pitäisi soveltaa sääntöjä, joiden mukaan se voi määrätä jäsenvaltiolle sakkoa siten, että jäsenyysvelvoitteita noudatettaisiin mahdollisimman nopeasti, mutta myös siten, että saataisiin aikaan ehkäisevä vaikutus. Jäsenvaltio ei välttämättä sellaisen päivittäisen sakon perusteella, jota olisi alettava maksaa vasta yhteisöjen tuomioistuimen toisen tuomion jälkeen, päätä lopettaa jäsenyysvelvoitteiden loukkaamista heti kun yhteisöjen tuomioistuin on sen todennut. Jäsenvaltio saattaisi sitä vastoin jatkaa yhteisön lainsäädännön rikkomista siihen saakka, kunnes sakko määrätään, kyseenalaistamalla näin ollen yhteisön lainsäädännön. Julkisasiamies ehdottaa tämän perusteella ottaen huomioon sen, että jäsenyysvelvoitteiden loukkaaminen on ollut jatkuvaa, vakavaa ja rakenteellista, että yhteisöjen tuomioistuin määrää ensimmäistä kertaa 115 522 500 euron suuruisesta kiinteämääräisestä hyvityksestä. Tähän lukuun päästäkseen julkisasiamies on ottanut huomioon komission ehdottaman päivittäisen sakon määrän ja kertonut sen 365:lla, jolloin tulokseksi saadaan yhdeltä vuodelta maksettava summa.

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen mahdollisen jatkumisen osalta julkisasiamies myöntää komission tarvitsevan lisätietoja kyseisen seikan vahvistamiseksi. Koska valvontaa ja pakotteita koskevia käytäntöjä ei voida yhtäkkisesti muuttaa, hän katsoo, ettei päivittäinen uhkasakko ole asianmukainen. Hän ehdottaa näin ollen, että sakkoa määrätään kultakin kuudelta kuukaudelta, koska kyseinen ajanjakso riittää sen toteamiseksi, jatkuuko jäsenvelvoitteiden loukkaaminen. Julkisasiamies ehdottaa, että komission ehdottaman päivittäisen sakon määrä kerrotaan 182,5:llä siten, että sakon määräksi tulee 57 761 259 euroa jokaiselta kuudelta kuukaudelta.

Huomautus: Julkisasiamiehen näkemys ei sido yhteisöjen tuomioistuinta. Julkisasiamiehen tehtävänä on ehdottaa yhteisöjen tuomioistuimelle riippumattomasti oikeudellista ratkaisua käsiteltävänään olevasta asiasta. Yhteisöjen tuomioistuin aloittaa nyt tämän asian harkinnan, ja tuomio julistetaan myöhemmin.
    

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuint. Tämä lehdistötiedote on saatavissa seuraavilla kielillä: kaikki Ratkaisuehdotuksen koko teksti on Internetissä (www.curia.eu.int). Se on tavallisesti luettavissa kello 12:sta (CET) lähtien. Lisätietoja: Gitte Stadler puh. +352 4303 3127, fax +352 4303 3656

Asia C-64/88, komissio v. Ranskan tasavalta, tuomio 11.6.1991 (Kok. 1991, s. I-2727).